Heljä Liukko-Sundströmiä hiukoo

[fgallery id=6 w=466 h=700 t=0 title=”Lohturuoka”]

Ruokatorstaissa 2.2.2012 alkoi uusi sarjani Lohturuokaa. 

Lue resepti Helsingin Sanomien nettisivuilta. Kurkkukeitto sopii pakkaspäiviin, padat porisemaan! Tarina Heljän lohduttavasta kurkkukeitosta:

Keramiikkataiteilija, professori, Heljä Liukko-Sundström lohduttaa itseään kurkkukeitolla, jossa on ytyä. Keitto on jäänyt Heljän vieraidenkin makumuistiin.

Minulla ei ole koskaan makeannälkää, en pidä suklaastakaan. Suolainen  ja hapokas himottaa, sen aukon täyttää parhaiten kurkkukeitto. Venäläiset maitohapatetut suolakurkut, valkosipuli ja paistijauheliha tekevät keitosta ruokaisan. Aina kun kaipaan suolaa ja valkosipulia, keiton maku tulee kielelle.

Kun olen tyhjentänyt mieleni luovassa työssäni Arabiassa ja olen fyysisesti väsynyt, nautin kotiin päästyäni kurkkukeittoa. Se on jonkinlainen katto päivälle.

Ramppaan Helsingin ja Humppilan väliä viikoittain. Kun mieheni Kauko isännöi ateljeetani Humppilassa ja minä olen yksin Helsingin kodissamme, silloin olen onnellinen, että minulla on aina pakastimessa kurkkukeittoa. Keitto lämmittää ja se ravitsee minut myös henkisesti, en tarvitse kuin yhden pikku Tuuli -kipollisen ja olen tyytyväinen.

Kun Arabiassa lanseerattiin suunnittelemani Tuuli -astiasto vuonna 1983, kipoista tarjottiin kurkkukeittoani. Vaikka kurkkukeitto on ollut bravuurini siitä lähtien, resepti on löytö. Sisareni Marketta on saanut reseptin opettajakollegaltaan. Resepti on originelli, samanlaista ei ole tullut vastaan.

Olen emotyyppiä ja haluan helliä ihmisiä ruoalla. Kurkut ja sipulit pilkon käsin kauniiksi kuutioksi, niin että niistä muodostuu pyramidit leikkuulaudalle.

Teen kurkkukeiton aina etukäteen, koska nukuttuaan yön yli, sen maku syvenee. Väläytän kurkkukeiton ystävilleni pikkutunneilla. Kun yläkerran ateljeessa on juotu runsaasti viiniä ja keskusteltu suurista asioista hyvässä hengessä, silloin livahdan alakerran keittiöön. Lämmitän nopeasti keiton ja pyöräytän vielä valkosipulia pannulla, jotta tuoksu kiemurtelisi yläkertaan. Pian kuuluu askelten narina rappusissa.

Keiton kanssa nautitaan aina kunnon ruisleipää ja voita, sekä ruokajuomana iso kannullinen vettä. Tämä hiukopala ei vierailta unohdu, kurkkukeittoa toivotaan yhä uudelleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *